Karkaistu kevytbetoni on suomalainen huippuinnovaatio

Karkaisistu kevytbetoni on suomalainen huippuinnovaatio 30-luvulta. Sen kehitti Lohjan kalkkitehtaiden kemisti Lennart Forsen. Vaadittiin tosin pohjoismaista yhteistyötä: suomalaista sisua ja ruotsalaista uskoa ideaan, että keksinnöstä päästiin todelliseen tuotantoon. Suomessa Forsenin ideaan ei äkkiseltään uskottu, joten ensimmäinen kevytbetonitehdas perustettiin Ruotsiin. Saimme tosin pian sen jälkeen oman tehtaan Helsingin Vuosaareen. 

Vuosaaren tehtaassa kevytbetonia valmisti Lohjan Kalkkitehtaan tytäryhtiö SASEKA. Yrityksen nimi tuli sanoista santa, sementti, kalkki. Tehdas lopetti toimintansa 1978, jolloin Helsingin kaupunki osti tehtaan alueet laajoine hiekkakuoppineen ja käynnisti Etelä-Vuosaaren suunnittelun.

Sasekan kahitiili- ja kevytbetonitehdas työllisti 1950-luvun lopulla 500 henkeä. Vuosaari oli tuolloin metsää ja esimerkiksi nykyinen silta Itäkeskuksen suunnasta valmistui vasta vuonna 1966. Työntekijät olivat 95-prosenttisesti ruotsinkielisiä, ja aika moni kävi töissä Porvoosta tai Sipoosta. 

Vuonna 1972  tehdas siirtyi Vuosaaren rakentamisen alta Ikaalisiin Teikankaan harjulle. Paikka oli ihanteellinen kevytbetonin valmistukseen, sillä valmistuksessa tarvittavia puhtaat raaka-aineet olivat vieressä.

Ainoa entisen Vuosaaren tehtaan rakennuksista, joka on säilynyt uuden kerrostaloalueen keskellä, on vanha konttorirakennus. Siinä toimii nykyään kerhotalo Saseka.


Kuvassa SASEKAn ruokala- ja konttorirakennus kuvattuna 2017. Konttorirakennuksessa toimii nykyisin kerhotalo Saseka. Rakennus on ainoa entisen tehtaan rakennuksista, joka on säilynyt Helsingin Aurinkolahden alueella.

Siporex

Lennart Forsen antoi keksinnölleen  aluksi nimen Siporiitti. Sanan loppuliiteen REXin kerrotaan syntyneen, kun Lohjan kalkkitehtaiden omistaja "Kalkki-Petteri," Lennart  ja hänen ruotsalainen kollegansa Ivar Eklund juhlivat keksintöä yön pikkutunneille ja hotellin ikkunaan loisti vastapäisestä rakennuksesta REX-elokuvateatterin mainosvalo. REX, joka latinassa tarkoittaa kuningasta ja sopi suomalaisen kuningasidean loppuliitteeksi.

  • SI - silikaatti
  • PO - porositeetti (huokoisuus)
  • REX - kuningasidea

Suomen ensimmäinen kevytbetonirakennus, Malmin lentokenttärakennus, valmistui 1936. Vuonna 2016 Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra ja Euroopan investointipankin instituutti valitsivat Malmin lentokenttärakennuksen Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon. 

Malmin lentokenttärakennus kuvattuna vuonna 1946.

Jämerä

Lohjan Kalkkitehdas aloitti Ikaalisten Siporex tehtaan rakentamisen 70-luvun alussa ja toimintansa tehdas aloitti vuonna 1972. Jämerä-kivitaloja myytiin tuolloin nimellä LK-pientalot "Keskon konttoreissa".

Vuonna 1974 Lohjan kalkkitehdas järjesti Jämerä-pientalojen suunnittelukilpailun, johon tuli 163 ehdotusta. Ensimmäisen palkinnon, 12 000 mk, voittivat SAFA arkkitehdit Pekka ja Pirkko Piirta työllä ”Elko-Lego”. Tämän jälkeen, vuonna 1974, taloja alettiin myydä Jämerä-nimellä. 

Jämerä onkin Suomen vanhimpia pientalomerkkejä ja pitkän historiansa ansiosta pitää ylivoimaisesti kärkipaikkaa rakennettujen kivisten pientalojen määrässä Suomessa. 

Kuva: Jämerän arkkitehtililpailun satoa 80-luvulla. Valitettavasti ensimmäisen Jämerä-arkkitehtikilpailun toitä ei ole arkistossa säilynyt.


Suomen Siporex Oy

1990-luvun laman syöverissä Ikaalisten tehtaan isännyys vaihtui Lohja Kalkkitehtailta Suomen Siporex Oy:lle vuonna 1992, kun tehtaan johtokaksikko Juha Vine ja Eero Kalliokoski ostivat tehtaan. Laman jälkeen ilmapiiri muuttui nopeasti toiseen äärilaitaan. Rakentamista riitti ja Jämerän Kestävä Kivitalo-konseptista tuli menestys pientalomarkkinoilla.

Kuvassa yksi 90-luvun suopituimpia Jämerä-kivitaloja, Iso-Anttila.


Kevytbetonin valmistus päättyy Suomessa

Vuonna 1999 Tanskalainen H+H konserni osti Suomen Siporex Oy:n ja yrityksen nimi vaihtui H+H Finland Oy:ksi. H+H lakkautti Ikaalisten vanhanaikaisena pitämänsä kevytbetonitehtaan vuonna 2013. Näin suomalaisen huippukeksinnön valmistustarina päättyi kotimaassaan. Samassa yhteydessä, vuotta aiemmin 2012,  Jämerä siirtyi virolaisen  Bauroc International AS:n itsenäiseksi tytäryhtiöksi. Kevytbetoni ja Jämerän tarina saivat jatkoa Suomessa.

Uudet ympäristöystävälliset tuotantolaitokset

Nykyisin Jämerän kevytbetonituotteet tulevat Pohjois-Euroopan suurimman kevytbetonin tuottajan Bauroc International AS:n tehtailta Virosta. Bauroc valmistaa karkaistuja kevytbetonituotteita asunto- ja toimitila- ja teollisuusrakentamisen tarpeisiin 350 000 m3 vuosituotannolla. Määrä vastaa noin 2100 täyskivitalon runkomateriaalin määrää. 

baurocin nykyaikaisisten tehtaiden tuotanto on ekologista. Kaikki tarvittavat  puhtaat raaka-aineet saadaan tehtaan lähistöltä ja tuotannossa syntyvä ylijäämä kierrätetään takaisin valmistusprosessiin, jolloin tuotannosta ei synny lainkaan jätteitä. Tuotanto on erittäin ympäristöystävällistä ja tuote päästötön.

Tuotevalokoimaan kuluvat hakot, väliseinälaatat, elementit ja palkit, joita käytetään asunto-, toimitila- ja teollisuusrakentamisessa. Tuotteet ovat erittäin paloturvallisia ja kuuluvat rakennusmateriaalien puhtaimpaan M1 luokkaan.


Jämerä Loft -talot Tampereen asuntomessuilla 2012.